Kotona ollaan! Tää Tampereen kevyt kesäsade on mukavaa vaihtelua Pekingin hiostavaan helteeseen! :) Alla vielä muutama kuva viimeiseltä viikonlopulta.

Tutkimuskeskuksen aita kukkii.

Kiinalaista oksien harvennustyyliä. Ukko seisoo puun oksalla saha kädessä (ilman mitään turvaköysiä tietty kun ollaan noin matalalla) ja roikkuu toisella kädellä vieressä menevissä puhelinlinjoissa. Toinen alhaalla olevista ukoista roikkuu oksiin kiinnitetyssä köydessä ja yrittää vetää niitä alas ja kolmas rauhottelee ohi haluavia, töötti pohjassa odottavia autoja.

Olympialaiset näkyy edelleen katutaiteessa:

CCTV Tower. Tuolla on kuulemma joku näköalatasannekin, mutta rakennnuksen ympärillä tehtiin kauheesti jotain remppaa enkä mä ainakaan löytänyt jalankulkijan sisäänkäyntiä koko alueelle.

Lepotauko Tuanjiehu parkissa:

Sunnuntaipäivän ruuhkaa 3rd ring Roadilla:

Muksuja vilvoittautumassa Sanlitun Villagessa. Mäkin olisin hikipäissäni tonne halunnut juosta, mutten kehannut:

Kassokaas mun kynsiä! Kävin vikana päivänä manikyyrissä ekaa kertaa elämässäni. Tällä kokemuksella voikin jo suositella (öhöm) Yaxiu Marketin yhteydessä (sisäänkäynnin oikealla puolella rakennuksen kulmassa) olevaa kauneushoitolaa. Siellä tehdään käsi- ja jalkahoitoja, hierontaa, hiustenleikkausta, pesua, föönausta ja pidennyksiä, you name it. Paikka on ilmeisen suosittu länkkäreiden keskuudessa ja hinnat on kohtuu halvat. Hinnaston mukaan esim. tavallinen manikyyri oli 30 rmb, ranskalainen manikyyri 90-120 rmb ja pedikyyri 60 rmb. Mulle tehtiin näihin nakkeihin ranskalainen manikyyri+ joku geelipinnotus oman kynnen päälle, jotta niistä tulee paksummat ja kestävämmät (tän pitäis kestää ~4 vkoa). Hommassa (viilausta, nypintää, tökkimistä, hiontaa, lakkausta) meni melkein KAKS TUNTIA ja hinta oli 260 rmb. Tuloksena kyl hienoimmat sormenpäät mitä mulla, vanhalla kynsienpurijalla on ikinä ollut! :)

Viimeisen viikonlopun to do -listalle kuului lisäks myös mm. postissa  vierailu (omien näytteiden ja vaatepaketin lähettäminen Suomeen) ja pankissa asiointi (kiinalaisen tilin ja nettipankin lopettaminen). Postitushomma meni sitten ihan reisille. Olin raahannut postitettavat romut töihin jo tiistaina, jotta työkaveri voisi sitten tulla mukaan varmistamaan että ne tosiaan lähtevät Suomea kohti. No, kaikki oli töissä sitten niin kiireisiä, että homma venyi perjantaille eli viimeiselle päivälle (ei koskaan hyvä juttu). Kiinalaiseen tyyliin hommassa kesti, soiteltiin sinne ja tänne ja tonne ja lopulta selvisi että näytteistä (sekä jauhemaista matskua että valmiita muovilätkiä) piti työpaikan puolesta saada sertifikaatti, jossa vakuutetaan että tavarat ei oo millään tavalla vaarallisia. No siinä sit puolestaan piti olla proffan allekirjoitus, joka tietty oli tavattavissa vasta neljän jälkeen, jolloin posti oli jo kiinni. Niin tyypillistä. Eli koko postitus päätyi lopulta mun ite hoidettavaksi lauantaina, krmph. Lauantaipäivänä olin sitte sopinut nakeväni vuokranantajan (ihan loistotyyppi), joka hommasta kuultuaan sanoi et tulee mukaan postiin (ei ilmeisesti uskonut että homma hoituu multa ite, hah). Siella sitten virkailijat käänteli ja väänteli useempaan kertaan noita mun naytteitä ja lopulta totesi et se mun sertifikaatti on puutteellinen (esim. ei lukenut ettei näytteet ole radioaktiivisia), eikä suostunut ottaan koko pakettia vastaan, oh shit. Vaatepaketin lähetys onnistui kuitenkin ihan hyvin, virkailija tarkasti ja pakkasi jokaisen vaatekappaleen erikseen pahvilaatikkoon. 8kg paketin lähetys (ship+plane) maksoi alle 500 rmb ja toimitusaika on noin 1,5kk. Jos paketin olisi halunnut lähettää lentorahtina olisi se ollut perillä viikossa ja hinta olisi ollut vajaat 800 rmb. Noilla mun talvivaatteilla ei kuitenkaan mikään kiire Suomeen ollut, joten pihi säästi tässä välissä muutaman euron.  Niin pihi en kuitenkaan ollut, et olisin valinnut sen kolmannen vaihtoehdon (ship), joka olisi 2-3 kk:n toimitusajalla maksanut ~300 rmb. Naytteet (~6kg) oli sit pakko ottaa mukaan matkalaukkuun ja toivoo, et ne lentokentällä menis ongelmitta turvatarkastuksesta läpi.

No maanantaiaamuna sitten suunta kohti lentokenttää (kannattaa varata muuten tarpeeks aikaa, varsinkin aamuruuhkat on ihan kauheet) ja siellähän vasta iloinen yllätys odotteli. Tiesin, et matkalaukku on semmoset 5-7kg ylipainonen noiden näytteiden takia ja sormet ristissä menin sen kanssa virkailijalle. Jaa Finnairilla vai joustavia virkailijoita - my ass!! Samantein rapsauttivat 210 euron ylipainomaksut ilman minkäänlaista myötätuntoo (kuulemma 23kg on ehdoton yläraja ja "the rules are the same for everybody"). Ei edes virkailijan vaihto, anelu, lirkuttelu ja selittely auttanut ja kuvetta oli pakko kaivaa (ei pystynyt heittään oikein mitään meneenkään ja käsimatkatavaralaukkukin oli jo ihan umpitäynnä). Koneessa oli sitten mukava huomata, että mun molemmilla puolilla oli kaks tyhjää paikkaa ja edessä kolme. Lisäks takana istuvan virolaismiehen henk. koht. paino oli varmaan 1,5x mun ja mun laukun yhteenlaskettuun painoon verrattuna. Että hienoa joustavuutta Finnair! No kyllähän se talous pitää jollain tavalla saada nousuun!

Näihin tunnelmiin, näihin kuviin. Jätän tän blogin luultavasti tänne nettiin, josko tästä olis jollekkin Pekingiin matkaavalle joskus jotain hyötyä (ainakin sen verran et tuotte vaan alle 23kg tavaraa Suomeen koska tiskillä on pelkästään niitä yli-innokkaita, pilkulleen saamiansa ohjeita noudattavia kiinalaisia naisvirkailijoita). Heippa ja nähään! :)